Hiihtoretken eväät kruunaavat talvipäivän vieton

Kategoriassa Anuliinan lasissa, Reseptejä 25.2.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1430394

Helmi-maaliskuussa hiihtoretken evääksi laitetaan reppuun tuhdit mutta helpot eväät nuotiotulella nautittavaksi. Lämmin perunapannari, munavoi ja makkarat maistuvat raikkaan, alkoholittoman oluen kanssa. Lisäksi nautitaan päälle vielä yksi tuhdimpi Premium Ale –olut!

Perunapannari
0,5 l perunamuusia (paksua, sakeaa muusia)
6 dl kermamaitoa/kahvikermaa
1 rkl hienoa merisuolaa
4 kokomunaa ja 3 keltuaista
70 g voita

Sekoita perunamuusista, kermamaidosta ja munista pannaritaikina. Vuoraa iso paistinpelti leivinpaperilla. Kuumenna uuni 180 astetta. Sulata voiköntti pelillä uunissa muutaman minuutin ajan. Kaada pannaritaikina pellille ja paista n. 30 min. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Munavoi
5 kpl viiden minuutin munia
100 g pehmeää voita
1 tl hienoa merisuolaa
Vatkaa voi yleiskoneen kulhossa pallosekoittimella minuutin, pari. Lisää kokonaiset, jäähtyneet ja kuoritut keitinmunat sekä suolaa. Vatkaa vielä niin, että munat rikkoutuvat sopivasti ja pakkaa munavoi tiiviiseen eväsrasiaan.
Lisäksi retkelle mukaan: foliota, jossa voit lämmittää nuotiotulella perunapannaria, makkaroita ja sinappia.
Nauti hiihtoretken päätteeksi ensin perunapannaria ja munavoita sekä janoon Bavaria 0.0% alkoholitonta olutta. Nuotiolla käristettyjen makkaroiden makuparina nauti Fuller´sin London Pride Premium Alea. Kuparisen kaunis olut tuo maussaan humalaa, toffeeta ja pähkinäisyyttä. Maku lämmittää ihanasti nuotiotulella ulkoilupäivän päätteeksi! Cheers!

P1430438P1430501P1430428P1430371

Kohtalon voima – leffabrunssi Verdin sävelin

Kategoriassa Käy täällä!, Oopperassa nautittua, Tarjoiluehdotuksia 22.2.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1430246 P1430241P1430229

Viikko sitten Oopperassa nautittiin jo toisen kerran sunnuntaibrunssia leffan merkeissä. Brunssi järjestettiin Alminsalin lämpiössä. Tämän jälkeen oli mahdollista katsoa ja kuulla Giuseppe Verdin Kohtalon voima-ooppera Alminsalissa Yle Teeman suoralähetyksenä. Iso valkokangas ja loistava äänentoisto takasivat elämyksen vaikkei live-esityksestä ollutkaan kyse. Brunssin teema valikoitui teoksen perusteella. Kohtalon voima-teoksen tapahtumat sijoittuvat alunperin Espanjaan sekä Italiaan. Välimerellinen brunssi oli superherkullinen ja supersuosittu!

Leffabrunssi 15.2.2015

Gazpacho
Chorizo-papu crustadi
Valencian raikas salaatti
Rapusalaatti välimerentapaan mango dressing
Manchego ja Murcia al vino
Savustettua Possua , viikunaa, rucolaa, sherryvinaigret

Karitsa ”albondigas” lihapullat

Tortilla espagnola

Focaccio, oliiviöljy ja balsamico

Suklaamousse ja kirsikkaa
Appelsiini-vanilja vanukas ja granaattiomenaa
Vadelmamacaroonseja
Sitrus-mansikka ”sangria”
Kahvia ja teetä

P1430298P1430270P1430283P1430294

Ovelat ketut viettävät Valentinen-päivää

Kategoriassa Anuliinan lasissa, Reseptejä 11.2.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1420622

Llai Llai Pinot Noir ja Lohi-suppilovahveroTagliatelle

Neljälle:
1 iso keltasipuli tai 4 salottisipulia hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
nokare voita valkosipulin ja sipulin kuullottamiseen
5 dl kuohukermaa
1,5 dl kuivattuja suppilovahveroita tai 2 dl pakastettuja
1 kasvisliemikuutio
500 g lohifilettä kuutioina
400 g tagliatellepastaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria
Parmesan –juustopala pöytään raastamista varten
Tuoretta timjamia maustamiseen, mustapippuria, suolaa ja hyvää oliiviöljyä

Kuullota sipuleita voissa 10 minuuttia. Lisää kerma ja kasvisliemikuutio sekä kuivatut suppilovahverot sellaisenaan. Keitä kasaan n.10 min. Laita lohipalakuutiot kypsymään kastikkeeseen samaan aikaan kun keität pastan. Älä keitä kastiketta tässä vaiheessa kovalla lämmöllä vaan anna lohikuutioiden kypsyä kannen alla miedossa lämpötilassa juuri ja juuri kypsiksi.
Laita runsas pastavesi kiehumaan. Keitä tagliatelle al denteksi 6 minuuttia tai ohjeen mukaan. Valuta pasta kypsä pasta ja sekoita siihen kattilassa laadukasta oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria ja tuoreen timjamin riivittyjä lehtiä. Annostele lautaselle ja valele päälle pastakastiketta. Kruunaa annos juuri raastetulla parmesan-juustolla. Nauti ystävien kesken!
Jälkiruuaksi tarjoile ystäville hempeää vadelmasorbettia ja sydänkarkkeja – suklaisia taikka marjaisia.

Juomasuositus: keskitäyteläinen Llai Lalai Pinot Noir -punaviini Chilestä. Viinin raikkaat hapot ja pieni tannniinisuus sopii hyvin kermaisen ja täyteläisen lohipastan kumppaniksi.

Kuvan ketut kuiskivat toisilleen: Be My Valentine!

Ovela Kettu- oopperaa esitetään parhaillaan Kansallisoopperan ohjelmistossa. Teoksen visualisointi on Klaus Haapeniemen käsialaa. Iittalan uusi astiasto ’Tanssi’ on tehty teoksen myötä,

P1420630P1420654P1420680P1420678P1420598

 

 

 

 

 

P1420730

Toscanalaistunnelmia ja viinimaistiaisia

Kategoriassa Käy täällä!, Tuliaisia maailmalta 8.2.2015. Kirjoittanut Anuliina – 1 kommentti

P1410418Pian Italian reissumme jälkeen vietimme marraskuun vaihteen viikonloppua Saaristotorpalla.

Ilma oli harmaa ja sateinen, mutta vielä aika lämmin. Torpalla ruokailimme toscanalaisissa tunnelemissa nauttien mm. crostiineja linnunmaksapatéen kanssa.

Syy toscanalaistunnelmiin oli  jo aiemmin syksyllä saadut viinimaistiaiset. Olin odottanut sopivaa hetkeä, jolloin oli mahdollisuus ja aikaa testata kaikki viinit niille mahdollisesti sopivien ruokien kanssa. Torpalle viedyt ruuat olivat testipullojen testikaverit. Sopivat sitten toisilleen tai ei!

P1410414Tenuta Il Pallazzo -viinitila sijaitsee itäisessä Toscanassa Arezzon kylässä. Paitsi että paikka on iso viinitila, on se myös agriturismotila, josta voi vuokrata useita erikokoisia huoneistoja ja B&B-huoneita. Kuvien perusteella sanoisin, että onpa täydellinen kohde Toscananlomailuun. Toscanan alue on itselleni vielä kokematonta seutua.

P1410427Gattilepre -valkoviini oli raikkaan hedelmäinen, kevyt ja hiukan eksoottisia hedelmiä tuoksussaan tuova . Terästankissa kypsyneet trebbiano ja grechetto-rypäleet tuottavat oivallisen antipastoviinin ja makupariksi valitut crostiinit maistuivat mainiosti tämän kanssa.

P1410506-526x395Moro Rosso punaviinin testasimme klassisesti grillatun lihan kanssa. Karitsan paistin paksu siivu grillaantui meheväksi jätti-isoksi pihviksi, josta leikkasimme ohuita siivuja. Vähän samaan tapaaan kuin San Danielessa nautittu Bistecca di Manzo. Lihan päälle tein persilja-valkosipulitahnan ja lisukkeeksi perunagratiinin.

Viini oli täyteläisen hedelmäinen, aavistuksen verran vaniljainen. Sen sopivat tanniinit olivat loistopari grillatulle karitsalle. Erittäin suositeltava viini!

P1410442

Juustojen kanssa sopi valkoviineistä parhaiten tammessa kypsytetty trebbiano ja grechetto-rypäleistä valmistettu Calicento.

Kyllä, haaveet kohti Toscanaan suunnattua viinimatkaa sen kuin taas pääsivät lentoon! Onneksi minimatkoja voi tehdä myös lautasella ja lasissa!

P1410463-526x701Viinit maistatti Ville Rahina Oy:stä. Kiitos! ville@rahina.fi

Sauris – ikivanha Alppikylä

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 31.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1410123

P1410134En ole juurikaan matkustanut Alpeilla. Parin vuoden takainen Salzburginmatka oli minulle ensikosketus Alppiseutuihin. Yläilmoista käsin olen tosin päässyt Alpeista useaan otteesseen nauttimaan. Mutta nyt myös maankamara ja sen kiemuraiset vuoristotiet veivät Alpeille. Niinpä odottelin kovasti myös maisemanmuutosta. Onneksemme myös pilviverhot väistyivät korkeuksia tavoitellessa. Ihana ilma ja huikeat näkymät.

Sauriksen kylä sjaitsee friulilaisten Dolomiittien ja carnilaisten Alppien rajamaastossa. Itseasiassa on olemasaa alakylä Sauris Sotto (jossa yövyimme) ja yläkylä Sauris Sopra. Kylät ovat syntyneet 1200-luvulla. Alueella rakennukset ovat saksalaistyyppisiä puurakennuksia ja erityisesti yläkylässä on jäljellä todella vanhoja puuasumuksia, jopa 1500-luvulta!

Lago Sauris on vihreänä kimalteleva tekojärvi laaksossa. Järven pintaa voi ihailla ylhäältä kylästä käsin. Miten kaunis järvi!

P1410136P1410129P1410131P1410130P1410132Alakylässä oli mukava tarkastella asukkaiden puhteita. Kauniisti kukkivia pelargooneja keräiltiin jo talvisäilöön. Lämmitystä varten jokaisen talon seinustat ja kaikki mahdolliset kolot oli täytetty puilla ja tikkusilla. Sekä täällä, että alempana Poffabrossa useat vanhukset tulivat metsästä puidenkeruumatkalta. Kasvimailla oli vielä paljon syyssatoa.

Myös Sauriksen kylä on kuuluisa pyökkipuulla miedosti kylmäsavustetuista kinkuistaan.

Huomaa! Lago Sauriksen vihreä pinta pilkottaa kuvassa vuorten keskellä.

P1410146P1410152 P1410157P1410172P1410162Itetaidetta ja järjestelmällisiä puupinoja. Sytykkeitä varattuna!

P1410161P1410175Paimen ja lampaat.

P1410197P1410199P1410179Sumuinen aamu ja Lago Sauris.

Poffabron kylä – pikkuteitä kohti alppeja

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 30.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1410103

San Danielin kinkkutankkauksen jälkeen matka jatkui kohti Alppeja. Mutkaisia teitä, kiipeämistä ylöspäin, kapeita kohtia, jyrkänteitä, juuri näköala-autoiluun sopivia pikkuteitä. Niillä ajelimme. Aurinkoinen rannikko jäi taakse ja olimme taas hetkittäin sumun verhoamana. Mutta harmaudessa ja tässä maisemassa ei usva haitannut. Kaikki näytti satumaisen kauniilta. Ja ihmekö tuo, kun ajelimme läpi vuosisataisten maisemien, jossa ihminen ja luonto ovat harmoonisesti muokanneet asumustoja.

P1410060P1410062Poffabron kylän talot ovat kerrostaloja. Hiekka-ja kalkkikivestä tehdyt rakennelmat ja niihin yhdistyvät puuosat, kuten parvekkeet, kertovat vanhaa historiaa ja ilmentävät harmoniaa. Kaikki on niinkuin ennen. Ennen tarkoittaa 1500-lukua. Omena-hortensiakoristeet kylän kaivon ympärillä sekä jokaisessa talossa muistuttivat vastikään vietetyistä syysjuhlasta. Juhlan aihe  oli antiikkilajikkeiset omenat. Tämän kylän gastronominen puoli olikin meille kylän baarissa nautittu omenamehu!

Olen ovifriikki!

Matkalla Poffabroon nautimme lounaan toisessa kylässä. Silloinkin lautaselta löytyi kinkkua ja leikkeleitä sekä alueen erikoisuutta, pitina-makkaraa.

P1410099P1410054P1410051Täältä Alppien esialueelta matka jatkui kohti varsinaista Italianpuoleista Alppiseutua. Voisi sanoa, että italialaisuus jäi näille korkeuksille – edessämme oli muutos toisenlaiseen Alppikulttuuriin, vaikka Italian rajojen sisäpuolella pysyttelimmekin.

San Daniele ja kasvualueen mukaan luokiteltua suussasulavaa prosciutto crudoa

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 29.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

P1410023P1410026San Danielen kylä ja seutu on Italian parhaiden possujen kotiseutua.

images[3]Kuuluisat San Danielen kinkut valmistuvat vähintään 13 kk:n suolauksen ja ilmakuivauksen tuloksena Udinen maakunnan suotuisassa mikroilmastossa, joka takaa sekä possuille parhaan, luonnollisimman kasvualustan sekä itse kinkulle sen ominaisuudet taivaisiin kohottavan valmistustavan. Kinkuilla on kasvupaikkaan liittyvä luokitus, Protection Designation of Origin, italiaksi D.O.P. San Danielin possuista syntyy suussasulavan, makean suolainen herkkupala. Paikallisessa ravintolassa tilasimme kinkkua alkupalavadillisen: saimme metrin pituisen laudan, hiukan useamman suupalan siis.  Mutta ei todellakaan hätää, meille tämä upposi tuossa hujauksessa.

Suussasulavaa!

Kinkkualkupalojen päälle nautimme Bistecca di Manzon, tälläisen kunnon kokoisen härän t-luupihvin. Liha valmistettiin friulilaisessa grillissä, joka on paikallisten talojen keittiön sydän. Jaksoimmeko sitten syödä pihvinkin loppuun, sitä en kerro!

San Danielen alue sijaitsee ylängöllä. Itse kylä on kukkulan laella. Täältä matkamme jatkui kohti esi-alppialuetta.

Grado -kanaalien ja kävelykatujen pikkukaupunki

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 28.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

Triestestä suuntasimme rannikkoa pitkin kohti etelää. Emme päätyneet aivan Venetsiaan asti. Kohteemme Grado sijaitsee laguunien lomassa niemekkeen kärjessä. Se on pienehkö kesäkaupunki, jonne lomalaiset suuntaavat kylpylöihin ja nauttimaan meren läheisyydestä. Koko kaupungin rantaa kiertää kävelykatu, suosittu passeggiata-reitti. Keskiaikanen keskusta on myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden reiteiksi varattu. Ja tietysti ravintoloita on kaikkialla.

Löysimme Gradon lounaspaikkamme edellisen päivän naapuripöytäseurueen suosituksesta. Ja kas, kun tulimme perille, oli seurue siellä meitä vastassa. He olivat paikan ravintoloitsijat! Hyvää myyntityötä! Edellisen päivän lounaspaikkamme oli erinomainen ja sijaitsi kymmenien kilometrien päässä Gradosta, joten varmasti sekin oli suosittu kohde, kun ravintoloitsijatkin olivat sinne lounastamaan lähteneet. Loistavaa oli ruoka sielläkin, joten meillä oli paljon luottoa myös tulevaan lounaaseen.

Trattoria Sandrassa nautimme mereneläviä, valkoista polentaa (alueen oma lajike) ja spaghettia. Vaalea, uunissa paahdettu kala transseerattiin silmiemme edessä lautasille. Ah, parhautta! Voin kertoa, että täällä ruoka oli juuri sellaista, mitä todellakin rakastan: tuoreet, parhaat raaka-aineet suoraan merestä, täydellinen valmistustapa kaikessa yksinkertaisuudessaan, ulkoilmassa tarjoiltuna, hyvän ja raikkaan valkoviinin kanssa nautittuna.

Mutta mitä ovat nuo lautasella nököttävät pienet merihirviöt, jotka tuijottelivat suoraan silmiin!? En tiedä, täydellisiä maultaan kuitenkin!

Kalan kanssa paahdetut perunat, vihannekset sekä paistoliemi. Simply the Best.

Trattoria Sandrassa tarjoilu oli juuri sitä, mitä sanotaan italialaisesta palvelusta, parasta siis sekin.

Trattoriassa oli myös herkullista oliiviöljyä, sen alkuperä olikin Adrianmeren toisella puolella. Mate-öljy oli Kroatiasta. Saimme Sandralta pullollisen oliiviöljyä myös kotiinviemiseksi.

Lounas eläväisen kävelykadun varrella. Aurinkoa, elämää ja nautintoa.Lounaan jälkiruuaksi riitti annos mandariinista, appelsiinista ja sitruunasta tehtyä Limoncellon serkkujuomaa.

Josef_Maria_Auchentaller_-_Plakat_Seebad_Grado_-_Leopold_Museum_1906[1]Viime vuosisadan alkupuolen jugend-tyylinen mainos rantakaupunki Gradosta.

Kävely kauniilla Gradon rantakadulla loi muiston lomapäivän kultahetkistä.

Atelier Lidia di Polla – B&B Trieste

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 27.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

Kyllä, nämä kuvat veistoksista ja flyygelistä ovat Triesten B&B -majoituksestamme. Nämä taideteokset eivät olleet loungestilassa vaan meidän ’Sevillan parturi’-nimisessä huoneessa. Atelier Lidia di Polla on aivan Triesten ytimessä sijaitseva kolmen huoneen B&B. Huoneisto on aikoinaan kuulunut taiteilija Lidia di Pollalle ja nyt sitä emännöin hänen tyttärentytär Laura Bilucaglia. Ja ihanasti emännöikin! Olimme kuin yksityiskodissa vierailulla säilyttäen täysin oman menemisen ja tulemisen tunteen, mutta saaden samalla erinomaisen asiantuntijaa opastusta Triesten elämään.

Signora Lauralta saatujen ohjeiden avittamana tutkiskelimme Tristen ruokatarjontaa, kahviloita, katuja ja baareja. Aamuisin nautimme Lauran keittiössä unelmien italialaisen aamiaisen. Keittiön sydän on vanha mutta kunnostettu liesi. Ja liettä vastapäätä jököttää jättiläismäinen astiakaappi. Voitte arvata: olin kuin kotonani! Joo, ei kodissani tälläistä ole mutta yhtään ei haittaisi vaikka olisikin. Klassista, kaunista, viihtyisää.

Aamiasvalikoimaan kuului lajitelma triesteläisiä lähileipomon leivonnaisia. Aamiainen sujui jutustelun ja kahvinkeiton lomassa, siis Lauran tarinoidessa ja meitä auliisti palvellen. Lisää kahvia ja pienimmälle suklaajuomaa.Parasta Triestessä oli tämä B&B!

Huoneet atelier di Lidia Pollassa on nimetty oopperoiden mukaan. Sevillan parturi-huoneen lisäksi voit valita Carmenin tai Madame Butterflyen huoneet.

Lähtöaamuna Laura otti meistä tämän yhteispotretin, niinkuin hän ottaa jokaisesta asiakkaastaan. Kuvan saimme viikon kuluttua meiliimme.Lähtölahjaksi saimme Lauralta myös pullollisen proseccoa!

Huom! Pikkumiehen punainen pipo on Triste FC-pipo. Harmillisesti logo oli piilossa tässä kuvassa.

IMG_0523

Trieste – lomailua Italian koilliskolkassa

Kategoriassa Käy täällä!, Ruokamatkakertomukset 26.1.2015. Kirjoittanut Anuliina – Ole ensimäinen kommentoija

trieste 2Ennen kuin kevät ja uudet tuulet koittavat, on aika muistella syyslomaviikkoa muutaman kuukauden takaa. Syyslomailumme perheen kesken suuntautui viime lokakuussa Italiaan seudulle, jossa emme ole aikaisemmin käyneet: Friuli -Venezia -Giulian maakuntaan Italian koilliskolkkaan. Lensimme Slovenian puolelle, Ljubljanaan. Sieltä matka jatkui pienellä vuokra-autolla suoraan kohti Triesten kaupunkia. Huom! Pieni auto on näppärä Italiassa ja siksi mainitsemisen arvoinen. Ainakin, jos mielii ajella pikkukylissä off roads-reiteillä!

Matkaa ensimmäiseen etappiin oli Ljubljanan lentokentältä n. 100 km. Vähän ennen Triesteä ohjelmoimme navigaattorin välttämään reittivalinnoissa moottoriteitä. Näin saavuimme sumuiseen mutta lämpimään Triesteen pikkuteitä kaupunkia ympäröivien kukkuloiden kautta. Tämän näkymän lähettyvillä nautimme ensimmäisen lounaan kovinkin paikallisessa Osteriassa. Perheemme pikku-ukkelille tämä oli ensikosketus Italian gastronomiseen taivaaseen ja sydämelliseen palveluun. Pieni mies oli heti juonessa mukana. Hyvä niin, sillä me vanhemmat olemme molemmat Italian ystäviä ja rakastamme italialaista ruokakulttuuria.

Matkamme ’suuret suunnat’ olivat minun valitsemia mutta mies oli tehnyt ansiokkaan ennakkovalmistelun joidenkin ruokapaikkojen sekä tulevien päivien ajoreittien kohdalla. Triestessä yövyimme kaksi yötä retekeillen samalla lähiympäristössä. Molempina iltoina vietimme aperitiiviaikaa Triesten kuppiloissa ja nautimme päivällisen paikallisissa osterioissa. Yllä olvien kuvien kylmäsavuhanhiannoksen ja pastatriologoan söimme lounaaksi pienessä kylässä Triesten yläpuolella aivan Slovenian rajan tuntumassa.

Triesten kuuluisin nähtävyys on Castello di Miramare kaupungin kupeessa. Linna on rakennettu 1800-luvun loppupuolella ja erityisen ihastuttavaa siinä oli maisema, suuri ympäröivä puisto ja meren läheisyys.

Toinen tärkeä nähtävyys Triesten tuntumassa on Grotta Gigante – jättimäisen suuri tippukiviluola. Tunnin opastettu kierros luolan uumeniin takasi niin maitohapot lihaksiin, kuin lähtemättömän elämyksen mieleen. Mikä upea paikka!

Trieste on tunnettu lukuisista wieniläistyyppisistä kahviloistaan. San Marcon -kahvila tarjoaa takuuvarman liiketoimintojen yhdistämiskonseptin: kahvila & kirjakauppa.

Trieste oli oivallinen etappi aloittaa retkeily ympäristössä. Lisää pikkumuisteloita (lähinnä kuvakertomuksina) on tulossa lähipäivinä! Muistelot tulevat tosiaan hiukan jälkijunassa, mutta juuri nyt on sopiva aika muistuttaa mieleen nämä muutaman kuukauden takaiset kauniit ja mukavat päivät Italian maaperällä, sen sumuisenakin kauniin taivaan alla!

Matkamme aikana päivät kirkastuivat. Sumuisinakin hetkinä Adrianmeren lämpö hyväili lomailijaa. Lokakuu oli mainio ajankohta levähtää tällä seudulla.

P1400907